Metan sidosryhmien sitouttamista ohjaavat periaatteet
PÄIVITETTY 26.1.2022
Ei ole helppoa tapaa vastata kaikkiin näihin kysymyksiin. Olemme kuitenkin kehittäneet sidosryhmien sitouttamiseksi rakenteen ja menetelmän, jotka perustuvat kolmeen perusperiaatteeseen: osallistaminen, asiantuntemus ja läpinäkyvyys
Osallistaminen
Sidosryhmien osallistaminen laajentaa näkökulmaamme ja luo osallistavamman lähestymistavan käytäntöjen laatimiseen.
Sitouttamalla sidosryhmiä saamme paremman käsityksen siitä, miten käytäntömme vaikuttavat käyttäjiin ja organisaatioihin. Kun teemme päätöksiä siitä, mitä sisältöä poistamme ja minkä sisällön jätämme poistamatta, vaikutamme siihen, miten käyttäjät viestivät toisilleen Facebookissa. Kaikki eivät ole yhtä mieltä siitä, mihin rajat tulisi asettaa. Meidän on kuitenkin vähintäänkin ymmärrettävä niiden käyttäjien huolia, joihin käytännöillämme on vaikutusta, riippumatta siitä, olemmeko heidän kanssaan yhtä mieltä.
On erityisen tärkeää, että kuuntelemme marginalisoituihin yhteisöihin kuuluvien sidosryhmien ääntä. Siksi olemme yhteydessä lukuisiin eri sidosryhmiin ympäri maailmaa. Ei riitä, että kysymme, miten käytäntömme vaikuttavat käyttäjiin yleisesti. Meidän on ymmärrettävä, miten käytäntömme vaikuttavat käyttäjiin, jotka ovat erityisen haavoittuvaisia lainsäädännön, kulttuurinormien, köyhyyden tai muiden sellaisten tekijöiden vuoksi, jotka estävät heitä vaatimasta oikeuksiaan.
Vaikutuksillamme on monta eri tasoa. Käytäntömme ovat maailmanlaajuiset, mutta ne vaikuttavat käyttäjiin erittäin henkilökohtaisella tavalla. Kun kehitämme käytäntöjemme, meidän on otettava huomioon kulttuuriin liittyvät näkökohdat ja meillä on oltava syvällinen ymmärrys paikallisista olosuhteista.
Sitouttamalla sidosryhmiä voimme syventää paikallistason tietojamme ja saamme paikallistason asioihin enemmän näkökulmaa. Näin voimme kuulla käyttäjiä, jotka kuuluvat käytäntöjemme piirissä olevien eri ryhmien kirjoon ja joiden ääni saattaisi jäädä meiltä muutoin kuulematta.
Ei tietysti aina ole selvää, mikä kyseinen kirjo on. Käytäntömme eivät usein vastaa perinteisiä poliittisia kahtiajakoja, kuten liberaalia ja konservatiivia tai kansalaisvapautta ja valtion valvontaa. Keskustelemme Metan käytännöistä ja tutkimuksesta vastaavien organisaatioiden kanssa, jotta voimme tunnistaa laajan joukon eri sidosryhmiä. Teemme myös itse asiaan liittyvää tutkimusta.
Kun harkitsimme esimerkiksi sitä, miten vihapuhekäytäntöämme olisi sovellettava tiettyihin sukupuolittavan kielenkäytön muotoihin, keskustelemme eri tutkimusalojen asiantuntijoiden, naisten oikeuksia ja digitaalisia oikeuksia edistävien ryhmien sekä sananvapauden puolestapuhujien kanssa. Samoin laatiessamme taiteessa esiintyvään aikuisten alastomuuteen ja seksuaaliseen toimintaan liittyvää käytäntöämme kuulimme perheiden turvallisuutta edistäviä järjestöjä, taiteilijoita ja museokuraattoreita. Kun tarkistimme, miten käytäntöjämme tulisi soveltaa menehtyneiden käyttäjien profiileihin, jotka on siirretty muistotilaan, otimme yhteyttä sekä digitaalista perintöä tieteenalana tutkiviin professoreihin että Facebook-käyttäjiin, jotka on nimetty perintöyhteyshenkilöiksi ja joilla on käytännön kokemusta kyseisestä tuoteominaisuudesta.
Kartoittaessamme sidosryhmiä pyrimme myös siihen, että vähemmistöryhmät, kuten poliittiset toisinajattelijat ja uskonnolliset vähemmistöt, pääsevät ääneen, jos niillä ei perinteisesti ole ollut riittävästi valtaa eri puolilla maailmaa. Kun esimerkiksi arvioimme uudestaan, miten vihapuhekäytäntömme vaikuttaa tiettyihin käyttäytymistä koskeviin yleistyksiin, kuulimme maahanmuuttajien oikeuksia edistäviä ryhmiä.
Asiantuntemus
Sidosryhmien osallistuminen tuo lisää asiantuntemusta käytäntöjemme kehittämiseen.
Sidosryhmien sitouttamisesta vastaava tiimi tekee tutkimusta, jonka avulla se kerää tietoa käsiteltävänä olevan käytännön aihealueen johtavilta asiantuntijoilta. Siten voimme varmistaa, että käytäntöjen laatimismenettelyssä otetaan huomioon ajanmukaiset teoriat ja analyysit, empiirinen tutkimus sekä tiedot viimeisimmistä verkkotrendeistä. Asiantuntijoilta keräämissä tiedoissamme viitataan asiakysymyksiin, jotka liittyvät kieleen, sosiaaliseen identiteettiin ja maantieteeseen. Ne kaikki ovat merkittävässä osassa käytäntöjemme kannalta.
Käytäntömme liittyvät moniin monimutkaisiin yhteiskunnallisiin ja teknologisiin asiakysymyksiin, kuten vihapuheeseen, terrorismiin, kiusaamiseen, häirintään ja väkivallan uhkaan. Joskus tarvitsemme ohjausta siinä, miten tuomme oikeanlaisen tasapainon turvallisuuden ja äänen välille. Tarvitsemme ohjausta esimerkiksi, kun harkitsemme, minkä tyyppistä puhetta julkisuuden henkilöistä meidän tulisi sallia käytännöissämme. Joskus meidän on puolestaan pyydettävä asiantuntijoilta tietoa siitä, miten voimme huomioida kansainväliset ihmisoikeusperiaatteet käytännöissämme tai miten vähemmistöyhteisöt saattavat kokea tietynlaisen vihapuheen.
Toisinaan kohtaamamme haasteet ovat niin uusia, että ne ovat uusia myös asiantuntijoille, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Keskustelemalla ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ja ottamalla huomioon heidän palautteensa pystymme ottamaan käytännöissämme enemmän asioita huomioon.
Esimerkiksi vihapuhekäytännössämme tunnistetaan hyökkäysten kolme eri tasoa. Taso 1 on vakavin. Se sisältää tilanteet, joissa kehotetaan väkivaltaan tai epäinhimillistävään puheeseen muita henkilöitä kohtaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, sukupuolen tai muun suojatun ominaisuuden perusteella. Tällainen voisi olla esimerkiksi ”Tapa kristityt”. Tason 2 sisältää tilanteet, joissa väitetään toisen olevan alempiarvoinen tai joissa ilmaistaan halveksuntaa tai inhoa. Tällainen voisi olla esimerkiksi ”Meksikolaiset ovat laiskoja”. Taso 3 puolestaan kattaa kehotukset sulkea toisia pois tai erotella heitä. Tällainen voisi olla esimerkiksi ”Ei naisia sallittu”.
Nämä tasot tekevät käytännöistämme monitahoisempia ja tarkempia. Tasojen avulla pystymme suojaamaan käyttäjiä paremmin haitallisen puheen eri muodoilta. Poistamme esimerkiksi maahanmuuttajiin kohdistuvan tason 1 vihapuheen, jollaista olisi esimerkiksi ”Maahanmuuttajat ovat rottia”. Sallimme kuitenkin vähemmän voimakkaat puhemuodot, esimerkiksi ”Maahanmuuttajien tulisi pysyä poissa maastamme”. Näin annamme tilaa laajalle poliittiselle keskustelulle.
Kun kehitimme tähän osa-alueeseen liittyvää käytäntöä, keskustelimme ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. Tällaisia asiantuntijoita olivat esimerkiksi tutkijat, vihapuhetta tutkivat kansalaisjärjestöt ja kaikkiin eri poliittisiin suuntauksiin kuuluvat ryhmät. Sitouttamalla sidosryhmiä tällä tavalla pystyimme varmistamaan paremmin, että tasot ovat kattavat ja että ne vastaavat käyttäytymistä verkossa ja sen ulkopuolella.
Läpinäkyvyys
Sidosryhmien osallistuminen tekee käytännöistämme ja niiden kehittämisprosessistamme entistä läpinäkyvämpiä.
Olemme keskustelleet satojen sidosryhmien kanssa. Tiedämme sen perusteella, että pystymme luomaan luottamusta varmistamalla, että käytäntöjen kehittämiseen liittyvä menettelymme on avoin. Mitä näkyvämmin toimimme, sitä todennäköisemmin sidosryhmät katsovat käytäntöjemme olevan oikeutettuja. Olemalla läpinäkyviä sidosryhmien sitouttamismenettelyssä pystymme luomaan paremmin sääntö- ja toimeenpanojärjestelmän, jota käyttäjät pitävät oikeudenmukaisena.
Sitouttaminen tarkoittaa myös sitä, että olemme avoimia sisällön moderoimiseen liittyvistä haasteista ja että selitämme käytäntöjemme perustelut ja sen, miksi niitä on mahdollisesti kehitettävä. Vastavuoroisesti käytännöistämme tulee parempia sen myötä, kun niitä testataan kuulemisien ja avoimen ajatustenvaihdon avulla.