Ulkopuolisten toimijoiden vaikuttaminen
PÄIVITETTY 18.1.2023
Metan sisältökäytännön sidosryhmien sitouttamistiimi toimii yhdessä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, tutkijoiden ja muiden asiantuntijoiden kanssa voidakseen kerätä tietoa ja kokemuksia, kun kehitämme sisältökäytäntöjämme. Teemme yhteistyötä sisäisten tiimien kanssa, jotta sidosryhmien palaute voidaan huomioida käytäntöjen kehitysprosessissa. Tavoitteenamme on luoda käytäntöjä, jotka heijastavat osallistavien sidosryhmien laajaa vaikutusta.
Meiltä kysytään usein, miten sidosryhmien sitouttaminen on auttanut sisältökäytäntöjemme muotoilemisessa. Tässä on muutamia esimerkkejä:
1. HAITALLISIIN STEREOTYPIOIHIN LIITTYVÄ SITOUTTAMINEN
Meta on luonut osana vihapuhekäytäntöään käytännön, jonka nojalla haitalliset stereotypiat poistetaan. Sidosryhmien sitouttaminen auttoi sisältökäytäntötiimiä luomaan kehyksen tällaisten stereotypioiden ymmärtämiseksi ja käsittelemiseksi. Tiimimme konsultoi maailmanlaajuisia sidosryhmiä, kuten vihapuheen akateemisia asiantuntijoita, sosiaalipsykologeja, historioitsijoita ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä esimerkiksi sananvapauden saralla. Sidosryhmät auttoivat meitä ymmärtämään historiallisen syrjinnän ja vähemmistöaseman merkityksen stereotypioiden luomisessa. Asiantuntijat korostivat myös, että haitalliset stereotypiat saavat monet tuntemaan olonsa turvattomaksi julkisella alueella ja estävät heitä osallistumasta kansalaisina.
2. VIHAPUHE: HYÖKKÄYKSET IHMISIÄ JA KÄSITTEITÄ KOHTAAN
Vihapuheeseen liittyvä käytäntömme keskittyy hyökkäyksiin ihmisiä kohtaan. Sitä vastoin käytäntöjemme nojalla olemme yleensä sallineet hyökkäykset käsitteitä, ideoita, käytäntöjä, uskomuksia ja instituutioita vastaan tavoitteenamme mahdollistaa laaja keskustelu tällaisista aiheista. Kuulimme kuitenkin sekä sidosryhmiltä että käyttäjiltä, että se, että muut voivat arvostella ja hyökätä sellaista instituutiota tai käsitettä kohtaan, joka on läheisesti sidoksissa jotakin tiettyä suojattua ominaisuutta edustaviin henkilöihin, voi joissakin tilanteissa johtaa haitallisiin seurauksiin, kuten mahdollisesti väkivaltaan ja pelotteluun. Tämä palaute sai meidät aloittamaan käytännön kehittämisen vihapuhenormiemme tällä osa-alueella. Teimme yhteistyötä monenlaisten akateemisten tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Näihin kuului muun muassa vaarallisen puheen ja hirmutekojen ehkäisemisen asiantuntijoita, ihmisoikeusasiantuntijoita, sosiaalipsykologeja, jotka tutkivat henkilökohtaiseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä, sananvapauden puolestapuhujia sekä uskonnollisia ja muita maailmankatsomuksia edustavia ryhmiä. Poistamme muokatun käytäntömme nojalla tietyissä tilanteissa sisältöä, jos siinä hyökätään sellaisia käsitteitä, instituutioita, ideoita, käytäntöjä tai uskomuksia vastaan, jotka liittyvät suojattuihin ominaisuuksiin, jotka todennäköisesti johtavat välittömään fyysiseen vahingoittamiseen, uhkailuun tai syrjintään suojattua ominaisuutta edustavaa henkilöä kohtaan. Lue vihapuhekäytäntömme osio, joka edellyttää lisätietoja tai -asiayhteyttä, jotta sääntöjä voidaan panna toimeen.
3. VALTIOLLISTEN TIEDOTUSVÄLINEIDEN YMMÄRTÄMINEN
Kun loimme valtiollisten tiedotusvälineiden käytäntömme määritelmää, halusimme saada tietoa päätöksemme perusteeksi. Siksi kuulimme mediaan, hallintotapaan ja ihmisoikeuksiin erikoistuneita asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Heidän antamansa tiedot olivat erittäin tärkeitä ja auttoivat meitä ymmärtämään eri tapoja, joilla valtionhallinnot valvovat tiettyjen medioiden toimituksellista sisältöä. Olemme tehneet yhteistyötä muun muassa seuraavien lehdistönvapauden johtavien tahojen kanssa: Reporters Without Borders, Center for International Media Assistance, European Journalism Centre, Oxford University, Center for Media, Central European Universityn Data and Society eli CMDS, The Council of Europe, UNESCO, Global Forum for Media Development eli GFMD, African Centre for Media Excellence eli ACME ja SOS Support Public Broadcasting Coalition. Tiedämme, että valtionhallinnot käyttävät edelleen rahoitusmekanismeja tiedotusvälineiden valvomiseksi, mutta tämä ei yksin kerro koko tarinaa. Siksi valtion määräysvallassa olevien tiedotusvälineiden määritelmämme ulottuu taloudellisen määräysvallan tai omistuksen arviointia pidemmälle ja sisältää myös valtionhallinnon harjoittaman toimituksellisen määräysvallan arvioinnin.
4. AIKUISTEN SEKSUAALINEN HYVÄKSIKÄYTTÖ
Sidosryhmät auttoivat muovaamaan aikuisten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvää käytäntöämme tärkeillä tavoilla. Kun esimerkiksi kehitimme lähestymistapaamme sisältöön, jossa seksuaalisen väkivallan aikuisia uhreja tunnistetaan tapauksissa, joissa tukijat jakavat uhrien tarinoita tai vahvistavat heidän ääntään, olimme yhteydessä useisiin akateemisiin tutkijoihin ja kansalaisyhteiskunnan järjestöihin, joihin käytäntö vaikuttaa. Tällaisia tahoja olivat esimerkiksi toimittajat, oikeustieteilijät, feministiset ja kampanjoivat aktivistiryhmät sekä naisten oikeuksia ajavat kansalaisjärjestöt. Nämä sitoutumiset auttoivat meitä rakentamaan käytäntöä, jolla pyritään antamaan ääni yhteiskunnallisille liikkeille ja kampanjoille tietoisuuden lisäämiseksi sekä samalla kunnioittamaan uhrien ihmisarvoa ja yksityisyyttä.
5. HYVÄKSIKÄYTTÖÖN PUUTTUMINEN JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN OIKEUKSIEN KUNNIOITTAMINEN
Hyväksikäyttökäytäntömme on pitkään estänyt käyttäjiä julkaisemasta sisältöä, jossa tarjotaan ihmissalakuljetuspalveluita. Käytännöissämme on kuitenkin tehty tiettyjä myönnytyksiä sisällölle, jossa pyydetään salakuljetuspalveluja. Vuonna 2021 tarkistimme lähestymistapamme ulkopuolisten sidosryhmien kanssa. Ryhmiä olivat muun muassa ihmisoikeuksien puolustajat, kansainvälisen rikollisuuden asiantuntijat, YK:n virastot ja kansalaisjärjestöt. Ne totesivat vaikean kompromissin: vaikka salakuljetuspalvelujen pyytäminen voi olla avuksi sellaisille, jotka käyttävät alustojamme väärin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttämiseksi, tällaisten julkaisujen poistaminen voi estää muita etsimästä turvaa tai käyttämästä oikeuttaan hakea turvapaikkaa. Asiantuntijat auttoivat meitä lopulta päättämään, että voimme vähentää hyväksikäyttöriskejä ja samalla kunnioittaa käyttäjien oikeuksia päivittämällä käytäntöämme siten, että poistamme ihmiskauppapalveluihin liittyvät pyynnöt ja liitämme poistoihin tietosivun. Tämä sivu on kehitetty ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, ja sillä kerrotaan yksityiskohtaisesti ihmisten oikeuksista pakolaisina ja turvapaikanhakijoina sekä siitä, miten he voivat välttää hyväksikäyttöä.
6. VAIKUTTAMINEN KRIISIKÄYTÄNTÖPROTOKOLLAAN
Vuonna 2022 julkaisimme kriisipolitiikan protokollan eli CPP:n, jossa määritämme kriisitilanteisiin liittyvän sisältökäytäntömme. Tämä valvontalautakunnan suositukseen perustuva kehys auttaa arvioimaan kriisitilanteita, jotka saattavat edellyttää erityisiä käytäntötoimia. Kehittäessämme kriisikäytäntöprotokollaamme konsultoimme maailmanlaajuisia asiantuntijoita, joilla on kokemusta kansallisesta turvallisuudesta, kansainvälisistä suhteista, humanitaarisesta avusta, konfliktien ehkäisystä ja ihmisoikeuksista. Tutkimme, miten nykyisiä menettelyjä voitaisiin vahvistaa ja miten niihin voitaisiin sisällyttää uusia komponentteja, kuten ehdot kriisiin päätymiselle ja siitä poistumiselle. Sidosryhmät auttoivat nostamaan esiin keskeisiä signaaleja, joiden avulla tulisi määrittää, onko kriisikynnys saavutettu. Maailmanlaajuiset sidosryhmämme toivat näkökulmia alueilta, joiden poliittinen vakaus vaihtelee huomattavasti. Kaiken kaikkiaan sidosryhmien panos auttoi varmistamaan, että protokollamme avulla voimme reagoida kriisitilanteissa entistä oikea-aikaisemmin, järjestelmällisemmin ja tasapuolisemmin. Lisätietoja on täällä ja täällä.
7. JÄRJESTETTY JOUKKOKOMMENTOINTI JA JOUKKOHÄIRINTÄ
Osana kiusaamisen ja häirinnän torjunnan lähestymistapaamme sitoutimme monenlaisia sidosryhmiä, joihin järjestetty joukkokommentointi ja joukkohäirintä vaikuttivat suoraan, kuten naisten oikeuksien puolustajiin, HLBTQI+-yhteisön edustajiin, vähemmistöryhmiin, journalisteihin, ihmisoikeusaktivisteihin ja julkisuuden henkilöihin. Konsultoimme myös asiantuntijoita, jotka tutkivat verkossa tapahtuvaa häirintää ja valtion tukemia vaikuttamistoimintoja, sekä sananvapauden puolestapuhujia. Sidosryhmät myönsivät, että sekä laillisessa aktivismissa että haitallisessa järjestetyssä joukkokommentoinnissa voi esiintyä samoja verkkokäyttäytymistapoja, kuten massaraportointia, kommenttitulvaa tai avainsanapommitusta. Tämän vuoksi suositeltiin, että tällaisten käyttötapausten erottamiseksi toisistaan keskityttäisiin asiayhteyssidonnaisiin tekijöihin, joissa keskitytään julkaistun sisällön luonteeseen, uhriin kohdistuviin vaikutuksiin ja käyttäytymisen mahdollisuuteen johtaa verkon ulkopuoliseen vahingoittamiseen. Saamamme palaute auttoi meitä laatimaan ensimmäisen version järjestettyyn joukkokommentointiin ja joukkohäirintään liittyvästä käytännöstämme, joka on osa kiusaamis- ja häirintäkäytäntöämme.