Faktantarkistajien käyttämät sisältöluokitukset

PÄIVITETTY 10.5.2024
Faktantarkistajat voivat tarkistaa ja arvioida julkisia Facebook-, Instagram- ja Threads-julkaisuja, kuten mainoksia, artikkeleita, kuvia, videoita, keloja, ääntä tai vain tekstiä sisältäviä julkaisuja.
Alla esittelemme kolmannen osapuolen faktantarkistajien arviointivaihtoehdot ja esimerkkejä kuhunkin arvioon todennäköisesti sopivasta sisällöstä. Vaikka Meta vastaa kyseisten luokitusohjeiden määrittämisestä, faktantarkistajat viime kädessä tarkistavat ja arvioivat sisällön itsenäisesti – Meta ei tee muutoksia luokituksiin.

Tällainen sisältö ei perustu faktatietoon. Siihen sisältyvät seuraavat:
  • virheelliset lainaukset
  • väitteet, jotka ovat mahdottomia tai joita ei voida pitää todellisten tapahtumien tai lausuntojen tulkintana
    • Esimerkki: väitetään, että on tapahtunut luonnonkatastrofi, vaikka sellaista ei ole tapahtunut.
    • Esimerkki: väitetään, että joku on luonut tai patentoinut jotain, mitä hän ei ole.
  • salaliittoteoriat, joiden mukaan tapahtumat ovat yksilöiden tai ryhmien salaista työtä ja jotka saatetaan esittää tosiksi tai vahvistamattomiksi mutta jotka sisältävät epäluotettavan päätelmän
    • Esimerkki: väitetään, että yritys on mukana huumeiden salakuljetuksessa sen asiaan kuulumattoman seikan perusteella, että se veloittaa korkeita hintoja.
    • Esimerkki: väitetään todisteetta, että hallituksen sisäpiirin henkilöt ovat suoraan vastuussa terrori-iskusta, mikä on veruke sotatoimille.
  • valheellinen sisältö, joka on peräisin harhaanjohtavasti todellisina uutislähteinä esiintyviltä sivustoilta
  • kuva-, ääni- tai videosisältö, joka on aitoa mutta jota esitetään siihen liittymättömän tapahtuman todisteena.
    • Esimerkki: väitetään aidon kuvan perusteella tapahtuman jälkeen, ettei kaupungissa ole koettu vahinkoja, vaikka kuva on otettu ennen tapahtumaa.
    • Esimerkki: väitetään aidon videon perusteella tietyn henkilön tunnustavan rikoksen, vaikka videolla esiintyy toinen henkilö.
    • Esimerkki: esitetään aito mutta vanhentunut hallituksen määräys nykyisenä määräyksenä, kun ne ovat ristiriidassa keskenään.

Tätä on kuva-, ääni- tai videosisältö, jota on muokattu tai syntetisoitu selkeyden tai laadun säätämisen lisäksi tavoilla, jotka voivat johtaa käyttäjiä harhaan jostakin, joka ei perustu tosiasioihin. Tämä sisältää mediasisällön, joka on luotu digitaalisesti tai jota on muokattu tekoälyllä. Siihen sisältyvät myös mediasisällön yhdistämiset mutta eivät otteet mediasisällöstä, jolloin kyseessä on puuttuva konteksti -arvio, mediasisällön esittäminen epätodessa yhteydessä, jolloin arviona on epätosi, tai mediasisältö, jossa digitaalinen luonti- tai muokkaustapa ei itsessään ole harhaanjohtava mutta mediasisältö sisältää epätoden väitteen eli jolloin arvio on epätosi. Tämä ei sisällä läpinäkyvää mediasisältöä, jossa käytetään jotakin Meta AI:n otsikkoa tai Meta AI:n vesileimaa tai muita kuin Metan läpinäkyvyystapoja, jotka selkeästi ilmaisevat tekoälyn käytön, vaikka julkaisu voi olla kelpuutettu toiseen arvioon, jos se sisältää väitteen, joka on erillinen digitaalisesti luodun tai muokatun mediasisällön käytöstä. Tämä määritelmä sisältää seuraavat:
  • manipuloidut tai muunnetut äänet, videot tai kuvat
    • Esimerkki: videon nopeus vaihdetaan puhujan puheen ominaisuuksien muuttamiseksi harhaanjohtavasti.
    • Esimerkki: kuva lisätään aitoon valokuvaan, jotta syntyisi vaikutelma, että jotain sellaista on tapahtunut, mitä ei todella tapahtunut.
  • synteettinen kuva, ääni tai video, mukaan lukien tekoälyn avulla luotu mediasisältö
    • Esimerkiksi: fotorealistinen kuva esittää tapahtumaa, jota ei tapahtunut.
    • Esimerkiksi: video esittää jotakuta sanomassa tai tekemässä jotakin, jota hän ei sanonut tai tehnyt.
  • lausunnon merkityksen kääntäminen päinvastaiseksi mediaa muokkaamalla, lausunnon sisältöä poistamalla tai sanajärjestystä vaihtamalla.
    • Esimerkki: lausunnon ”En tee asiaa x” kielteisyys poistetaan.

Tällainen sisältö on osittain virheellistä. Siihen sisältyvät seuraavat:
  • numeroihin, päivämääriin tai aikoihin liittyvät epätarkkuudet ja virheellisyydet, joita voitaisiin kuitenkin pitää todellisten tapahtumien tai lausuntojen tulkintana
    • Esimerkki: tapahtumaan osallistuvien tai osallistujaksi rekisteröityneiden henkilöiden määrä ilmoitetaan virheellisesti.
    • Esimerkki: julkishallinnon ohjelman kustannukset lasketaan virheellisesti.
  • tosien ja epätosien pääväitteiden yhdistelmä, jossa epätodet väitteet eivät ole hallitsevia
    • Esimerkki: näytetään lista useista väitteistä, joista osa on totta ja osa epätotta.
    • Esimerkki: videolla on useita pääväitteitä, joista osa on totta ja osa epätotta.
  • mielipiteenä esitetty sisältö, joka perustuu virheelliseen tietoon.
    • Esimerkki: esitetään useita poliittista muutosta ajavia pääväitteitä, joista yksi on todistettavasti virheellinen.

Tätä on sisältö, joka esittää epätoden väittämän sanomatta sitä suoraan. Siihen sisältyvät seuraavat:
  • leike tai ote aidosta mediasisällöstä, jota ei ole muunneltu tai esitetty epätodessa kontekstissa mutta joka vääristää alkuperäisen sisällön merkityksen ja esittää epäsuorasti epätoden väitteen. Katso Muunneltu- ja Epätosi-arvioiden määritelmät. Tämä ei sisällä leikkeitä aidosta poliitikon puheesta, kuten tekstilainauksia tai videoleikkeitä. Katso poliitikon määritelmä.
    • Esimerkki: henkilöt protestoivat rauhanomaisesti muokkaamattomassa videoleikkeessä, mutta videon pidemmässä versiossa näkyy, että sama ryhmä yllyttää väkivaltaan.
    • Esimerkki: aidot tekstiotteet yhdistetään henkilön puheeseen, mikä muuttaa sanoman merkitystä ilman, että merkitys muuttuu kuitenkaan päinvastaiseksi.
  • kolmannen osapuolen esittämän epätoden väitteen jakaminen kyseenalaistamatta sen todenperäisyyttä. Lue lisää muiden esittämiä epätosia väitteitä koskevista säännöistämme.
    • Esimerkki: TV-juontaja lähettää haastattelun, jossa haastateltava esittää todistettavasti epätoden väitteen, eikä juontaja vahvista tai kyseenalaista väitteen todenmukaisuutta.
  • tietojen tai tilastojen käyttö, joka voi johtaa väärään johtopäätökseen.
    • Esimerkki: tutkimuksen tietoja käytetään valikoidusti niin, että ne johtavat johtopäätökseen, jota tutkimus ei tue.
    • Esimerkki: korrelaatiotietoja käytetään todistetusti virheellisen syy-seuraussuhteen osoittamiseen.

Tätä on sisältö, jossa käytetään ironiaa, liioittelua tai absurdiutta kritiikin esittämiseksi tai tietoisuuden lisäämiseksi, erityisesti poliittisessa tai uskonnollisessa kontekstissa tai yhteiskunnallisissa asiakysymyksissä, mutta jota järkevä käyttäjä ei heti ymmärtäisi satiiriksi. Sisältö saattaa olla peräisin sivustoilta, joita ei ole selkeästi merkitty satiirisiksi tai joita ei tunneta satiirisina, tai sisältö saatetaan esittää ilman selkeää merkintää. Satiiriseksi arvioidun sisällön yhteydessä on faktantarkistajien artikkeleja, jotka tarjoavat lisätietoa asiayhteydestä.

Tätä on sisältö, joka ei sisällä virheitä tai harhaanjohtavaa tietoa.