Sarbinsa Mateenyaa

Ibsa Dabalataa Imaammataa
Muuxannoowwan Fayyadamaa

Ibsawwan bal'aa Imaammataa

DILBA JIJJIIRI
Sababa Imaammataa
Tajaajilli keenya iccitii fi odeeffannoo dhuunfaa fayyadamtoota keenyaa eeguuf kan akeekedha. Eenyummaa dhuunfaa fi odeeffannoo kee eeguuf cimnee hojjenna akkasumas namoonni odeeffannoo dhuunfaa ykn iccitii gosa murtaa’e waa’ee ofii isaanii ykn namoota biroo akka maxxansan hin hayyamnu. Akkasumas namootni fakkiilee mirgoota dhuunfaa keenya cabsu jedhanii itti amanan karaalee ittiin gabaasan ni dhiyeessina.
Odeeffannoon dhuunfaa kan addaan bahu yookiin odeffannoon dhuunfaa kan gara miidhaa qaamaa yookiin maallaqaa geessuu danda’u, odeeffannoo maallaqaa, bakka jireenya, fi wal’aansaa, akkasumas odeeffannoon dhuunfaa madda seera qabeessa hintaane irraa argame dabalatee, qabiyyee qoodan, dhiyeessan yookiin gaafatan ni haqna. Odeeffannoon dhuunfaa karaa gabaasa oduu, faayila mana murtii, ibsa gaazexaa, ykn karaalee maddawwan biroo ifatti bahuu akka malu ni hubanna. Yeroo sun mudatu, odeeffannoon sun akka dirbaasamu hayyamuu malla.
Qabiyyee kaffaltii qabuuf daangaa dabalataa qabna. Beeksisa muuxannoo fayyadamaa gaarii ta’e kennu kan hayyamnu ta’us, ibsa oomishaa ykn tajaajilichaa irratti xiyyeeffachuun, beeksisa rakkina dhuunfaa fayyadamtootaa fayyadaman, waa’ee isaanii amala gadhee ykn sirrii hin taane kan kennan fakkaatu, ykn odeeffannoo dhuunfaa miira namaa kakaasu beekuu kan agarsiisan ni haqna. Odeeffannoo dabalataa seera icciitii keenyaa qabiyyee kaffaltii qabuuf, Duudhaalee Beeksisa keenya kan Sarbama Mateenyaa fi Amaloota Dhuunfaa ilaali.
Nuti hin hayyamnu:
Qabiyyee odeeffannoo dhuunfaa qoodu ykn gaafatu, tajaajiloota keenya irrattis ta’e karaa hidhaa alaa, akka armaan gadiitti:
Odeeffannoo dhuunfaa adda baasu (PII)
  • Qabiyyee Odeeffannoo Dhuunfaa Adda Baasu qoodu (odeeffannoo nama dhuunfaa addatti adda baasu) kan poostarii ykn namoota biroo. Kun kan hammatu:
    • Lakkoofsa eenyummaa biyyoolessaa kan akka lakkoofsa wabii hawaasummaa (SSN), lakkoofsa paaspoortii ykn lakkoofsa eenyummaa kaffalaa gibiraa dhuunfaa (ITIN).
    • Waraqaa eeynummaa seera raawwachiistuu mootummaa, loltuu yookiin hojjetaa nageenyaa.
    • Galmee ykn sanada seerawaa odeeffannoo galmee siviilii kan akka gaa’ela, dhaloota, du’a, jijjiirraa maqaa ykn sanadoota beekamtii saalaa
    • Sanadoota immigireeshinii fi haala hojii kan akka kaardii magariisaa, hayyama hojii ykn viizaa
  • Qabiyyee Odeeffannoo Dhuunfaa Adda Baasu namoota biroo gaafatu
Odeeffannoo Quunnamtii Dhuunfaa
  • Qabiyyee odeeffannoo quunnamtii dhuunfaa namoota biroo qoodu, yeroo namni dhuunfaa uummataaf ifa godhu ykn yeroo kaayyoo tola ooltummaa beeksisuuf, namoota fi bineensota badan barbaaduu mijeessuuf, ykn abbaa qabeenya meeshaalee badan argachuuf haala mijeessuuf qoodame ykn gaafatme, ykn dhaabbata daldalaa ykn tajaajila kennuu qunnamuu irraa kan hafe (odeeffannoon quunnamtii dhuunfaa hayyama nama dhuunfaa malee akka qoodamu yoo mirkanaa’e malee).
Odeeffannoo iddoo jireenyaa
  • Qabiyyee teessoo mana jireenyaa dhuunfaa guutuu namoota biroo qoodu, maqaa gamoo ykn piiniiwwan kaartaa teessoo adda baasu irratti dabalatee (yoo piiniiwwan hidhaa waltajjii ala ta'anillee), haalawwan armaan gadiitiin alatti:
    • yeroo kaayyoo tola ooltummaa beeksisuuf, namoota, bineensota, ykn abbootii qabeenyaa meeshaalee badan argachuuf haala mijeessuuf, ykn daldala ykn tajaajila kennitoota qunnamuuf qoodame
    • yeroo manni jireenyaa sun mana jireenyaa seerawaa ykn imbaasii qondaala mootummaa sadarkaa olaanaaf kennamu ta’e
  • Qabiyyee teessoo mana jireenyaa dhuunfaa namoota biroo qoodu (yeroo manni jireenyaa sun mana jireenyaa seerawaa ykn imbaasii qondaala mootummaa sadarkaa olaanaaf kenname ta’e malee):
    • Haala mormii ykn hordoffii jiraataa qopheessuu keessatti yeroo qoodamu fi bakki mana jireenyaa kanneen armaan gadii keessaa tokkoon yeroo adda baafame:
      • Daandii
      • Magaalaa ykn naannoo (magaalota jiraattonni 50,000 gadi ta’an qofaaf) .
      • Postaal koodii
      • Piinii ykn piiniiwwan GPS kaartaa irratti kanneen keessaa tokko adda baasu (yoo piiniiwwan walitti hidhamiinsa waltajjii ala ta’an keessa jiraatanillee) .
    • Haalawwaan itti aananii jiran yoo raawwataman suuraalee fuullee ala manneen jireenya dhuunfaa mul’isan:
    • Manichi mana jireenyaa maatii tokkooti, yookiin lakkoofsi kutaa jiraattotaa/maqaan gamoo suuraan yookiin ibsa barreeffamaan adda bahe.
    • Bakki mana jireenyaa kanneen armaan gadii keessaa kamiinuu adda baafama:
      • Daandii
      • Magaalaa ykn naannoo (magaalota jiraattonni 50,000 gadi ta’an qofaaf) .
      • Postaal koodii
      • Piinii ykn piiniiwwan GPS kaartaa irratti kanneen keessaa tokko adda baasu (yoo piiniiwwan walitti hidhamiinsa waltajjii ala ta’an keessa jiraatanillee) .
    • Qabiyyichi jiraataa/ttuu (oota) kan adda baase yoo ta’e.
    • Yookaan jiraataan sun mana jireenyaa dhuunfaa isaanii saaxilamuu morma, yookaan ammoo haala mormii jiraataa sana irratti qindeessuun ni jira.
    • Suuraan mana jireenyaa sanaa kan hin qoodamneef manni jireenyaa xiyyeeffannoo oduu waan ta’eef (haala mormii jiraataa irratti qopheessuu keessatti yeroo qoodamu malee)
  • Qabiyyee odeeffannoo mana jireenyaa dhuunfaa namoota biroo gaafatu (yeroo manni jireenyaa sun mana jireenyaa seerawaa ykn imbaasii qondaala mootummaa sadarkaa olaanaaf kenname malee)
  • Qabiyyee bakka manneen nageenyaa gaafatu ykn kanneen armaan gadii kamiyyuu qooduudhaan odeeffannoo waa’ee manneen nageenyaa saaxilu (yeroo manni nageenyaa odeeffannoo waa’ee dhaabbata isaanii dammaqinaan beeksisu ta’e malee)
    • Teessoo qabatamaa (Hub: "Saanduqa Poostaa qofa" hayyamameera)
    • Suura manneen nageenyi isaanii eegamee
    • Magaala adda baafamee beekamu/ganda mana nageenyi isaa eegamee
    • Odeeffannoo eenyummaa jiraattota mana nageenyi isaa eegamee saaxilu
Odeeffannoo wal’aansaa
  • Qabiyyee odeeffannoo wal’aansaa, xiinsammuu, baayoomeetirikii, ykn hidda dhaloota namoota biroo (yeroo ijaan agarsiifamu ykn karaa sagalee ykn suursagaleetiin qoodamu dabalatee) yeroo odeeffannoon sun galmee yaalaa ykn sanadoota seerawaa biroo irraa akka dhufe ifa ta’etti qoodu ykn gaafatu.
Odeeffannoo faayinaansii
  • Qabiyyee odeeffannoo faayinaansii dhuunfaa waa’ee poostarichaa ykn namoota biroo qoodu ykn gaafatu, kan ibsamu odeeffannoo waa’ee faayinaansii dhuunfaa nama tokkoo kanneen akka:
    • Galmee yookiin ibsoota faayinaansii kan hawaasaa hin taane.
    • Lakkoofsa herreega baankii eegumsaa yookiin piinkoodii waliin.
    • Odeeffannoo tooftaa kaffaltii dijiitaalaa ittiin seensa bal’aa, eegumsa yookiin piin koodii waliin.
    • Odeeffannoo kaardii kireeditii ykn deebitii guyyaa hojjechuu danda’u yookiin piinii ykn koodii eegumsaa waliin.
  • Qabiyyee odeeffannoo faayinaansii uummataaf hin taane kan daldalaa ykn dhaabbata tokkoo qoodu ykn gaafatu, odeeffannoo waa’ee faayinaansii daldalaa ykn dhaabbata tokkoo jedhamee ibsama, yeroo jalqaba dhaabbaticha matuma isaatiin qoodame (qooddii itti aanu dabalatee haala jalqabaa hin tuqamneen) ykn karaa ulaagaalee gabaasa uummataatiin qoodame (akka jijjiirraa istookiin ykn ejensiiwwan to’annoon barbaadametti) yoo ta’e malee, kan dabalatu:
    • Galmee yookiin ibsa faayinaansii uummataa kan hin taane
    • Lakkoofsa herreega baankii eegumsaa yookiin piin koodii waliin.
    • Odeeffannoo tooftaa kanfaltii dijiitaalaa ittiin seensa bal’aa, eegumsa yookiin piin koodiin gaggeeffame.
Odeeffanoo madda butame irraa argame
  • Qabiyyeen poostarichi himate ykn madda butame irraa akka dhufe mirkanaa’e, namni dhibee kanaan miidhame nama uummataa ykn nama dhuunfaa ta’uu isaa osoo hin ilaalin.
Qabiyyeen itti aananii jiranis akkasuma balleeffamuu danda’u:
  • suuraa yookiin suursagale gabaafamee iddoo namni nam-fakkii keessatti argametti:
    • Mucaa umuriin isaa waggaa 13 gadi ta’e, fi qabiyichi mucaa umuriin isaa gaa’ela hin geenyeen yookiin maatiin yookiin guddiftuu seeraan gabaafame.
    • Mucaa umuriin isaa waggaa 13 fi18 gidduu ta’e, fi qabiyyichi mucaan gabaafame.
    • Ga’eessa, yeroo qabiyyeen sun ga’eessa Yuunayitid Isteetiin ala jiru irraa gabaafamee fi seerri hojiirra oolu mirga haqauuf dhiyeessuu danda’a.
    • Nama humna hin qabne fi qabiyyee sana ofii isaa gabaasuu kan hin dandeenye nama kamuu.
Duudhaalee Hawaasaa ittaananiif, raawwachiisuuf, odeeffannoo fi/ykn halqara dabalataa barbaanna:
  • Fakkiiwwan Namoota Dhuunfaa fi Dhaabbilee Yaalaa, qabiyyee nama dhuunfaa dhaabbata yaalaa ykn fayyaa keessatti ykn nama dhuunfaa ykn daa’imman dhaabbata yaalaa ykn fayyaa keessa seenu ykn ba’u agarsiisu jedhamee kan ibsamu yoo ta’u, kan gabaafamu:
    • Nama suuricha keessa jiruun
    • Bakka bu’aa nama suuricha keessa jiru
    • Dhaabbata yaalaa ykn fayyaa itti gaafatamummaa kunuunsaa nama fakkii irratti mul’ateef qabu, ykn
    • Dhaabbata yaalaa ykn fayyaa nama fakkii irratti mul’atu qacaratu
  • Madda meeshaa odeeffannoo uummataaf hin taane kan filannoo akka qaama hojii dhiibbaa mootummaa biyya alaa tokkootti qoodameef barbaachisaa ta’e mul’isuuf yaadu.
    • Gabaasuu dhoksee baasa qaamolee miidiyaa mootummaatiin to'ataman irratti biyya dhoksee baasa kana duuba jiru irraa haqna.
Muuxannoowwan fayyadamaa
Fakkeenyota tokko tokko ilaali raawwachiisni namootaaf Facebook irratti maal akka fakkaatu, kanneen akka: waan Facebook irratti ta’uu qaba jettee hin yaadne gabaasuu, Duudhaalee Hawaasaa keenya akka cabsite sitti himamuu fi iskiriinii akeekkachiisaa qabiyyee murtaa’e irratti arguu.
Hubadhaa: Nut yeroo mara fooyya'aa jirra, kanaafuu waanti asitti agartu waan fayyadamu waliin yeroo madaalamu xiqqo kan yeroon irra darbe ta'uu danda'a.
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Gabaasuu
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Quunnamtii gabaasaan boodaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Muuxannoo buusaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Iskiriinii akeekkachiisaa
Raawwachiisa
Namoota Facebook irraa hundumaaf, akka addunyaatti imaammatoota walfakkaatoo qabna.
Gareewwan keeddeebii
Gareen hundataa keenyi kan keeddeebitoota 15,000 ol qabu nageenya namoota Facebook irraa eeguuf guyyaa hunda hojjeta.
Hirmaannaa qooda fudhattootaa
Ogeessotni alaa, hayyootni, Dhaabbileen Miti Mootummaa fi imaammata baastuun Sadarkaalee Hawaasaa Facebook beeksisuuf gargaaru.
Cabsaawwan mateenyaa irratti gargaarsa argadhu
Facebook irratti waanta faallaa Duudhaalee Hawaasaa keenya deemu tokko yoo agarte maal gochuu akka dandeessu bari.
Giddugala Gargaarsaa keenya daawwadhaa