Odeeffannoo Dogoggoraa

Ibsa Dabalataa Imaammataa
Muuxannoowwan Fayyadamaa

Ibsawwan bal'aa Imaammataa

DILBA JIJJIIRI
Sababa Imaammataa
Tarree hammataa waantota dhorkaman hunda qabu ibsuuf karaan homtuu waan hinjirreef odeeffannoon dogoggoraa akaakuu dubbii biroo kan Duudhaalee Hawaasaa keenya keessatti ibsame irraa addadha. Jeequmsa giraafikii ykn amala jibbaan guutame irratti, fakkeenyaaf, imaammatoonni keenya qabiyyee nuti dhorkinu adda baasu, akkasumas namni imaammata sana irratti walii hingalleyyuu isaan hordofuu danda’a. Odeeffannoo dogoggoraa irratti, garuu, sarara akkasii dhiyeessuu hin dandeenyu. Addunyaan dhaabbiin jijjiiramaa jira, waanti amma dhugaa ta’e daqiiqaa tokko booda dhugaa ta’uu dhiisuu mala. Akkasumas namoonni waa’ee addunyaa naannoo isaanii irratti odeeffannoo sadarkaa garagaraa irra jiru qabu, akkasumas waanti tokko yeroo dhugaa hintaanetti dhugaadha jedhanii amanuu danda’u. Imaammatni salphaa’umatti “odeeffannoo dogoggoraa” dhorku namoota tajaajila keenya fayyadamaniif yaadachiisa bu’aa qabeessa hin dhiyeessu akkasumas gahinsa guutuu gara odeeffannoo waan hinqabneef raawwatinsa hinqabu.
Bakkasaa, imaammatoonni keenya odeeffannoo dogoggoraa adda addaa ibsu akkasumas dubbicha yeroo ilaallu akkamitti akka keessummeessinu irratti qajeelcha ifa ta'e kennuuf yaalla. Tokkoon tokkoo ramaddiif, adeemsi keenya gatii ibsaa, kabaja, sirrummaa, fi mateenyaa irratti qabnu madaaluuf yaalii goonu addeessa.
Yeroo balaa miidhaa qaamaa hinoolleef kallattiin saaxilutti odeeffannoo dogoggoraa ni haqna. Qabiyyee hojii adeemsa siyaasaa gidduu seenuuf kallattiin gumaachuu malus ni balleessina. Ramaddii kana keessatti maaltu odeeffannoo dogoggoraa keessatti akka hammatamu murteessuuf, ogeessota walabaa warra dhugoomina qabiyyee madaaluuf akkasumas balaa miidhaa hinoolleef gumaachuu isaanii adda baasuuf muuxannoo fi ogummaa qaban waliin hojjenna. Kunis fakkeenyaaf dhaabbilee mirga namoomaa biyya tokko keessatti lafa irratti argaman waliin ta’uun dhugaa ta’uu oduu waa’ee waldhabdee sivilii murteessuu dabalata.
Odeeffannoo dogoggoraa kan biroof, tatamsa’ina isaa hir’isuu ykn haala marii bareedaa dagaagsuu uumuu irratti xiyyeeffanna. Namoonni yeroo baay’ee odeeffannoo dogoggoraa karaa miidhaa hin qabneen akka fayyadaman ni hubanna, kan akka yaada tokko olkaasuuf (“Gareen kun seenaa ispoortii keessatti rikkoordii gadaanaa qaba!”) ykn qoosaa keessatti (“Abbaan manaa koo badhaasa Abbaa manaa bara kanaa moo’ate.”) Akkasumas muuxannoo isaanii karaa seenaa waan dhugaa hintaane dabalatuun qooduu malu. Haala tokko tokko keessatti, namoonni yaada dhuunfaa gadi-fageenyaan kaa’ame kan kanneen biroon soba jedhan qoodu ykn odeeffannoo isaan dhugaadha jedhanii amanan kanneen biroon agruu hanqu ykn dogoggorsaa jedhanii yaadan qoodu.
Haasaan akkasii hangam akka barame hubachuun, qabiyyeen dogoggoraa ykn burjaajessu danda’u yeroo jirutti fayyadamtootaaf odeeffannoo gargaaru kennuu irratti xiyyeeffanna. Akka qaama tattaaffi sanaatti, sirrummaa qabiyyee vaayiraalii waltajjiiwwan keenya irraa keeddeebi’uufi madaaluuf Ameerikaatiin alatti kutaalee addunyaa hedduu keessatti dhaabbilee sakatta’aa haqaa qaama sadaffaa waliin hojjenna (mala itti dhiyyenya keenyaa Yuunaayitid Isteet keessattiif asii fi asiiilaali). Ameerikaa irraa eegalee, sagantaa Yaadannoo Hawaasaa namoonni barreeffamoota Facebook, Instagram fi Threads kanneen dogoggorsuu ykn burjaajessu danda’an irratti haala dabalataa akka dabalan taasisa (asii ilaalaa). Akkasumas namoonni maal akka dubbisan, amanan, fi maal ofii akka qoodan murteessuu akka danda’aniif qabeenya miidiyaa fi dubbisuuf barreessuu dijitaalaa guddisu ni dhiyeessina. Namoonni meeshaa AI-ibsuu keenya fayyadamuun, yeroo hunda qabiyyee orgaanikii viidiyoo suuraa qabatamaa ykn dhageettii dhugaa-sagalee qabu kan dijiitaalaan uumame ykn jijjiirame maxxansan hunda akka ibsan ni gaafanna, yoo kana gochuu dadhaban adabbii raawwachuu dandeenya. Akkasumas qabiyyee murtaa’aa dijitaalaan uumame ykn jijjiirame irratti asxaa dabaluu dandeenya kan dhimma barbaachisummaa uummataa irratti namoota dogoggorsuuf balaa addatti guddaa uumu.
Dhumarratti, qabiyyee fi amala naannoo biraa keessaa kan yeroo baay'ee tatamsa'ina odeeffannoo sobaa waliin walirra bu'u ni dhorkina. Fakkeenyaaf, Sadarkaaleen Hawaasaa keenya akkaawontiiwwan sobaa, waliin dhaha, fi amala qindaa’aa dhugaa qabeessa hintaane ni dhorku.
Naannooleen toorarraa fi karaalaa akkuma jijjiiramaniifi fooyya'an, imaammatoota kan fooyyessuu itti fufna. Akkaawuntiiwwan odeeffannoo dogoggoraa armaan gaditti tarreeffaman irra deddeebi’anii qoodan, qabiyyeen isaanii akkaataa imaammata kanaatiin tarkaanfiin irratti fudhatamuu isaa malees, tatamsa’inni hir’achuu, dandeettii beeksisa isaanii irratti daangeffama, ykn waltajjiiwwan keenya irraa haqamuu danda’u. Yeroo Meta’n qabiyyee haqu maaltu akka ta’u irratti odeeffannoon dabalataa asii argamuu danda’a.
Qajeelfamoota
Odeeffannoo dogoggoraa nuti haqnu:
Akaakuuwwan odeeffannoo dogoggoraa ittaananii jiran ni haqna:
I. Miidhaa Qaamaa ykn Jeequmsa
Odeeffannoo dogoggoraa ykn jette jettee hin mirkanoofne kan miiltoowwan ogeessootaa namoota irratti jeequmsa ykn miidhaa qaamaa geessisuu danda’a jedhanii murteessan ni haqna. Odeeffannoo dogoggoraa akka qabiyyee dubbii qaamni sadaffaa aanga’aan sobadha jedhee murteesse qabutti hiikna. Jette jettee hin mirkanoofne akka dubbii maddi isaa baay’ee ulfaataadha ykn bira gahuuf hin danda’amu jedhanii ogeessonni mirkaneessaniitti hiikna,kanaafis maddawwan qabatamaa kan hin jirre, dubbicha kufaa taasisuuf garagaarummaa gahaan yoo hin jiraanne ykn dubbichi baay'ee kan hin amanamne yoo ta'e ykn amanuuf sababa gahaa kan barbaadu yoo ta'e.
Yeroo tokko tokko odeeffannoon dogoggoraa gaarii fakkaachuu danda’an, haala muurasa keessatti, doorsisa jeequmasa kan balaa du’aa, miidhaa cimaa, ykn miidhaa qaamaa biraa geessisuu malu dabalatee miidhaa karaalaa qaqqabsiisuu mala. Cimdaa addunyawaa dhaabbilee miti-mootummaa (NGOs), dhaabbilee bu’aaf hin hundoofne, dhaabbilee namoomaa, fi dhaabbilee idil-addunyaa naannoo kana keessatti muuxannoo jabaa qaban waliin hojjenna.
Biyyoota balaan jeequmsa hawaasaa olaanaa ta’e isaan mudate keessatti, himannaan sobaa kamtu kallattiin balaa miidhaa qaamaa dhiyoof gumaachuu akka danda’u hubachuuf michoota biyya keessaa waliin dursinee hojjenna. Sana booda qabiyyee himannaa sana waltajjii keenya irratti dhiyeessan adda baasuu fi haquuf hojjenna. Fakkeenyaaf, ogeeyyii biyya keessaa waliin mari’achuun, miidiyaalee haala dubbiitiin ala ta’an kanneen gocha jeequmsaa, miidhamtoota ykn raawwattoota jeequmsaa, meeshaa waraanaa ykn meeshaalee waraanaa agarsiisan sobaan himan balleessuu dandeenya.
II. Odeeffannoo Dogoggoraa Fayyaa Miidhaa Geessisan
Odeeffannoo dogoggoraa fayyaan walqabatan kan kallattiin fayyaa fi nageenya hawaasaa irratti miidhaa geessisan adda baasuuf dhaabbilee fayyaa ijoo ta’an irraa gorsa fudhanna. Odeeffannoo dogoggoraa fayyaa miidhaa geessisan kan nuti haqnu kan ittaanan hammata:
  • Odeeffannoo dogoggoraa waa’ee talaallii. Aanga’oonni fayyaa hawaasaa odeeffannoon tokko dogoggoraa ta’uu isaafi talaallii diduuf kallattiin gumaacha qabaachuu isaa yeroo yaada guduunfaa dhiyeessan odeeffannoo dogoggoraa waa’ee talaallii jalqabatti haqna. Isaan kan hammatan:
    • Talaalliin ootiizimii fida (Fkn: “Talaalliin dabaluun isaa yeroo ammaa ijoollee baay’een otiizimiin akka qabaman godheera.”)
    • Talaalliin Siindiramii Du’a Tasaa Ijoollotaa (SIDS) fida (Fkn: “Talaalliiwwan ees ayi dii ees fiduudhaaf sababa akka tahan hin beektanii?”
    • Talaalliiwwan dhukkuboota silaa irraa nama ittisu jedhamanii yaadaman fidu, yookiin akka namni dhukkubichaaf caalmaatti saaxilamu godhu (Fkn: “Talaallii fudhachuun sababa gosti dhukkubichaa keessa isaanii jiraniif carraa dhukkubichaan qabamuu ni dabalu. Of-eeggadhu!”)
    • Talaalliin yookiin naqoon isaa kan nama ajjeesan, summaa’oo, hamoodhaafi nama miidhuu danda’u (Fkn: “Dhuguma, talaallii fudhachuu dandeessa, yoo qaamakee keessa summii kaa’uun sin dhiphisu ta’e.”)
    • Dandeettiin dhibee ittisuu uumamaan argamu isa talaalliin argamurra caalaa nagaanyi isaa amansiisaadha (Fkn: “Talaallii fudachuurra dhukkubichaan qabamuutu irra nageenyisaa amansiisaadha.”)
    • Yeroo gabaaba keessatti talaalli gosa garaa baay’inaan fudhachuun miidhaa qaba, yooma yeroonsa saayinsi yaalan kan gorfamu taheyyuu (Fkn: “Talaallii tokkoo ol altokkotti hinfudhatin, inni hamaadha-waanta dooktoriinkee sitti himeef bakka hin kennu an!”)
    • Talaalliwwan dhukkuboota ittisuu barbaadan ittisuuf bu’a qabeessa miti. Ta’ullee, talaalliiwwan COVID-19, qufaa, fi busaaf, dubbii talaalliiwwan sunniin namni vaayireesota sanaan akka hin qabamne ittisuu irratti bu’aa qabeessa miti jedhan hin haqnu. (Fkn: Ni haqna – “Talaalliin pooliyoo dhukkubichaan akka hin qabamneef waanti godhu hinjiru”; Ni haqna – “Talaalliiwwan dhukkubaan akkati hin qabamneef waanta si dhorku waanta tokkolle hin godhan”; Ni hayyamna –“Talaalliin COVID-19’n akkati hin qabamne hin godhu, sanaafidha kan ati fageenya hawaasa eeggachuu qabdu akkasumas yeroo gadi baatu maskii godhachuu kan qabdu.”)
    • Dhukkuba gifiraan qabamuun du’a hin fidu (odeeffannoo dabalataa fi/ykn halqaraa barbaada) (Fkn: “Dhukkuba gifiraan nan qabama jettee hin yaadda’in, nama hin ajjeesu.”)
    • Vayitaamin C’n akkuma talaalliwwanii dhukkuboota talaallii qaban ittisuuf bu’a qabeessa dha.
  • Yeroo muddama fayyaa hawaasaatti odeeffannoo dogoggoraa waa’ee fayyaa. Yeroo aanga’oonni fayyaa hawaasaa odeeffannichi sobaa ta’uusaa mirkaneessaniifi balaa namoonni dhuunfaan akka dhibee hamaan qabaman ykn dabarsan ykn talaallii akka didan irratti gumachuu dabalatee kallattiin miidhaa qaamaa hinoolleef gumaachu akka danda’u ennaa gudunfan, yeroo muddama fayyaa hawaasaa odeeffannoo dogoggoraa ni haqna. Muddama fayyaa hawaasaa aanga’oota fayyaa adduynaa fi naannoo jiran waliin ta’uun adda baasna.
  • Dhimmoota fayyaaf fayyisuu karaa hoodaa kan miidhaa ulfaataa qaban beeksisuu ykn dhaadhessuu. Kun haalqara fayyaa keessatti, wal’aansa yeroo raawwiin ajajame miidhaa hamaaf ykn balaa du'aaf kallattiin kan gumaachu akkasumas wal'aansichi bu'aa fayyaa seera qabeessa homaa kan hin qabne hammata (fkn: biliichii, farra-ilbiisotaa, bilaak salvii, kostik soodaa).
III. Filataa ykn Lakkoofsa uummataa Gidduu seenuu
Tattaaffii amanamummaa filannoo fi lakkoofsa uummataa dagaagsuu keessatti, odeeffannoo dogoggoraa balaa gidduu seensaa kallattii dandeettii namoonni adeemsota sana keessatti hirmaachuuf qaban irrati fidan ni haqna. Kun kan ittaanan hammata:
  • Odeeffannoo dogoggoraa waa’ee guyyaa, bakkawwan, yeroo, fi maloota filachuu ykn galmee filattootaa yookiin hirmaannaa lakkoofsa uummataa.
  • Odeeffannoo dogoggoraa waa’ee eenyu filuu akka danda’u, ulaagaalee filachuuf barbaachisan, akka filannoon lakkaa’amu, fi odeeffannoo ykn meeshaalee kamfaatuu filachuuf dhiyaachuu akka qaban.
  • Odeeffannoo dogoggoraa waa’ee kaadhimamaan akka dorgomu yookan hin dorgomne.
  • Odeeffannoo dogoggoraa waa’ee lakkoofsa uummataa keessatti eenyu hirmaachuu akka danda’u fi odeeffannoo ykn meeshaalee kamfaatuu hirmaachuuf dhiyaachuu akka qaban.
  • Odeeffannoo dogoggoraa waa’ee hirmaannaa mootummaa lakkoofsa uummataa keessattii, odeeffannoon dhuunfaa lakkoofsa uummataa keessattii ejensii mootummaa biroof (lakkoofsa uummataa kan hintaane) ni qoodama kan jedhuu dabalatee.
  • Haasaa sobaa ykn hin mirkanoofne kan Godaansi fi Raawwatinsi Gumurukaa U.S. (ICE) bakka filannoo jiru jedhu.
  • Jecha sobaa ifa ta’e kan namootni yoo adeemsa filannoo keessatti hirmaatan COVID-19 (yookiin dhukkuba daddarbaa biroo) isan qaba jedhu.
  • Himata sobaa waa’ee haala yeroo ammaa bakka sagalee kennuu U.S. sagalee kennuu akka hin dandeenye taasisu, akka abbaa taayitaa filannootiin mirkanaa’etti.
Waamicha jeequmsaa gochuu, hirmaannaa seeraan alaa beeksisuu, fi waamichoota filannoo keessatti qindoominaan gidduu seenuu, kan kutaalee biroo Sadarkaalee Hawaasaa keenya keessatti bakka bu’an haguuguuf imaammatoota dabalataan karoorsaman qabna.
Qabiyyee armaan gadii kanaaf, asxaa odeeffannoo qabu daballa:
Miidiyaa Itti Dhimma Bahame
Miidiyaan karaalee adda addaa gulaalamuu danda’a. Haalota baay’ee keessatti, jijiiramoonni kunniin gaariidha, fakkeenyaaf sababoota ogummaaf qabiyyeen yeroo soofamu ykn gabaabbatu ykn muuziqaan yeroo itti dabalamu. Haalota biroo keessatti, mancaasni kan ifaan hin mul'annee fi nama dogoggorsuu danda'a.
  • Qabiyyee Dijiitaalaan Uumame ykn Jijjiirame Kan Dogoggorsuu Danda'u. Qabiyyee karaa biraatiin Duudhaalee Hawaasaa hin cabsineef, qabiyyee irratti asxaa odeeffannoo kaa’uu dandeenya – ykn qabiyyee akka beeksisaatti dhiyaate diduu dandeenya – yeroo qabiyyeen sun fakkii ykn suursagalee suuraa dhugaa ta’e, ykn dhageettii sagalee dhugaa qabu, kan dijiitaalaan uumame ta’e yookiin jijjiiramee dhimma barbaachisummaa uummataa irratti ummata gowwomsuuf keessumaa balaa guddaa kan uumudha.
Muuxannoowwan fayyadamaa
Fakkeenyota tokko tokko ilaali raawwachiisni namootaaf Facebook irratti maal akka fakkaatu, kanneen akka: waan Facebook irratti ta’uu qaba jettee hin yaadne gabaasuu, Duudhaalee Hawaasaa keenya akka cabsite sitti himamuu fi iskiriinii akeekkachiisaa qabiyyee murtaa’e irratti arguu.
Hubadhaa: Nut yeroo mara fooyya'aa jirra, kanaafuu waanti asitti agartu waan fayyadamu waliin yeroo madaalamu xiqqo kan yeroon irra darbe ta'uu danda'a.
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Gabaasuu
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Quunnamtii gabaasaan boodaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Muuxannoo buusaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Iskiriinii akeekkachiisaa
Raawwachiisa
Namoota Facebook irraa hundumaaf, akka addunyaatti imaammatoota walfakkaatoo qabna.
Gareewwan keeddeebii
Gareen hundataa keenyi kan keeddeebitoota 15,000 ol qabu nageenya namoota Facebook irraa eeguuf guyyaa hunda hojjeta.
Hirmaannaa qooda fudhattootaa
Ogeessotni alaa, hayyootni, Dhaabbileen Miti Mootummaa fi imaammata baastuun Sadarkaalee Hawaasaa Facebook beeksisuuf gargaaru.
Odeeffannoo dogoggoraa irratti gargaarsa argadhu
Facebook irratti waanta faallaa Duudhaalee Hawaasaa keenya deemu tokko yoo agarte maal gochuu akka dandeessu bari.
Giddugala Gargaarsaa keenya daawwadhaa