Amala Jibbiinsaa

Ibsa Dabalataa Imaammataa
Muuxannoowwan Fayyadamaa
Daataa

Ibsawwan bal'aa Imaammataa

DILBA JIJJIIRI
Sababa Imaammataa
Namootni yeroo eenyummaa isaanii irratti hundaa'uun miidhaan isaan irra hin qaqqabne sagalee isaaniitti akka fayyadamaniifi caalaatti walabaan akka walquunnaman amanna. Facebook, Instagram, ykn Threads irratti gocha jibbiinsaa kan hin hayyamneeef Kanaafidha.
Gocha jibbiinsaa bu’uura amala eegumsa qabu (PC) jennee waamnu : sanyii, gosa, madda sabaa, qaama miidhamummaa, amantii, gosa, fedhii saalaa, saala, eenyummaa saalaa , fi dhukkuba hamaa irratti hundaa’uun —yaad-rimee ykn dhaabbilee osoo hin taane— haleellaa kallattiin namoota irratti raawwatamu jennee hiikna. Dabalataanis, amala eegumsa qabu kan biraa wajjin yeroo wabii ta’u umurii amala eegumsaa argate jennee fudhanna. Akkasumas imaammata godaansaa irratti yaada kennuu fi qeeqa kennuu ni hayyamnullee, baqattoota, godaantota, keessatti godaantota, fi koolu galtoota haleellaa hamaa irraa ni eegna (Sadarkaa 1 armaan gadii). Haaluma walfakkaatuun, yeroo amala eegame waliin eeraman amaloota hin eegamne kanneen akka hojii’f eegumsa tokko tokko ni dhiyeessina. Yeroo tokko tokko, miira naannoo irratti hundaa’uun, jechoota ykn gaaleewwan murtaa’an akka bakka bu’oota amala eegumsa qabaniif yeroo baay’ee itti fayyadamanitti ilaalla.
Haasaa namummaa namaa balleessu, himannaa safuu ykn yakka cimaa fi arrabsoo ni balleessina. Akkasumas ilaalchota miidhaa geessisan, kan nuti akka walmadaalchisa namoomaan alaa kan seenaa keessatti gareewwan adda addaa miidhuuf, sodaachisuuf, ykn addaan qooduuf fayyadamame, fi kan yeroo baay’ee miidhaa karaalaatiin hidhata qabuutti hiiknu ni dhorkina. Dhumarratti, amala eegumsa argate irratti hundaa’uun namoota irratti xiyyeeffachuun arrabsoo hamaa, tuffii ykn jibbiinsaa, abaarsa, fi waamicha qoodinsaa ykn addaan baasuu ni balleessina. Haasaa kana sadarkaa ciminaa lamatti addaan baafna, kunis armaan gaditti ibsameera.
Namoonni yeroo tokko tokko qabiyyee arrabsoo ykn haasaa nama biraa of keessaa qabu haasaa sana balaaleffachuuf ykn gabaasa gochuuf jecha akka qoodan ni hubanna. Yeroo biraa immoo, dubbiin, arrabsoo dabalatee, kan osoo akkas ta’ee ulaagaa keenya cabsuu danda’u ofumaan ykn karaa humna namaa kennuu itti fayyadamama. Gosa dubbii kana bakka akeekni dubbataa ifa ta’etti ni hayyamna. Bakka akeekni ifa hin taaneetti qabiyyee balleessuu dandeenya.
Namoonni yeroo tokko tokko iddoowwan yeroo baayyee saala ykn saalaan daangeffaman, kanneen akka mana fincaanii, manneen barnootaa adda ta’an, gahee waraanaa addaa, seera kabachiisuu, ykn gahee barsiisummaa, fi garee fayyaa ykn deeggarsa argachuu irratti yeroo mari’atan afaan saala ykn saala adda ta’e fayyadamu. Yeroo biraa immoo, mata duree siyaasaa ykn amantii irratti mari’achuu keessatti, kan akka yeroo mirga saala jijjiirrachuu, godaansa ykn saalqunnamtii saala walfakkaataa irratti mari’atan keessatti qoodinsa ykn afaan arrabsoo fayyadamu. Dhumarratti, yeroo tokko tokko namoonni haala jaalalaan addaan ba’uu keessatti saala tokko abaaru. Imaammattoonni keenya gosoota haasaa kanaaf bakka akka kennan kan qophaa’anidha.
Hin dirbaasiinaa:
Sadarkaa 1
Qabiyyee nama ykn garee namootaa irratti xiyyeeffate (gareewwan yakka jeequmsaa ykn saalqunnamtii raawwatan ykn garee walakkaa gadi bakka bu’an jedhamee ibsameen alatti) bu’uura amala (amaloota) eegumsa argatan ykn haala godaansa isaanii bifa barreeffamaan ykn waliin mul’atuun:
  • Karaa bifa wal bira qabinsa ykn waliigalaa waa’ee bineensotaa, paatoojinoota, ykn bifa jireenyaa namaa gadi jiran birootiin haasaa namummaa namaa balleessu, kanneen akka:
    • Ilbiisota (bararii, awwaannisa fi kanneen biroo dabalatee garuu kanaan Kan hin daangeffamne)
    • Bineeldota walumaagalatti ykn bineeldota gosa addaa kan aadaatiin akka gadaanaa ta’aniitti fudhataman (kanneen ittaanan dabalatee garuu kanneeniin Kan hin daangeffamne: Uummata gurraacha fi qamalee ykn uumama qamalee fakkaatan; Uummata Israa’el fi hantuuta; Uummata Musliimaa fi booyyee; Uummata Meksiikoo fi raammoo)
    • Baakteeriyaa, vaayirasoota, ykn maayikiroobota
    • Namummaa gadi (gara jabeeyyii, seexanoota, bulguu dabalatee garuu kanneeniin kan hin daangeffamne) .
  • Himannaa safuu dhabuu fi yakka cimaa:
    • Adamsitoota saalquunnamtii fi gudeeddii (kaneen ittaanan fi isaaniin kan hin daangeffamne dabalatee: Uummata Musliimaa re’ee ykn booyyee waliin saalquunnamtii gaggeessaa jiran)
    • Yakkamtoota jeequmsaa (shororkeessitoota fi ajjeestota dabalatee garuu kanneeniin kan hin daangeffamne)
  • Waamichaa fi abdii miidhaa armaan gadii (doorsisi addaa ykn cimaa fi waamichi jeequmsaa imaammata Jeequmsaa fi Kaka’umsaa keenya jalatti ilaalamaniiru):
    • Dhukkuba tokkoon qabamuu
    • Balaa uumamaa mudachuu
    • Of miidhuu ykn of ajjeesuu
    • Du'a yakkamaa ykn mala malee
    • Balaa fi miidhaa qaamaa biroo nama yakkaa raawwatu ykn waaqa tolfamaa kamiinuu alaa
  • Ilaalchawwan miidhaa qabeessa kanneen akka Fuula gurraachaa, Seenaa keessatti sodaachisuu ykn jeequmsaan walqabatan; Holookastii haaluu; dubbii uummatni yihudootaa jaarmiyaa faayinaansii, siyaasa, ykn miidiyaa to’atu jedhuuuf; Daalitoonni hojjettoota gad aanaa ta’uu isaanii eeruu; akkasumas namoota Gurraacha meeshaalee qonnaa wajjin wal bira qabuu.
  • Osooma namni qabatamaan fakkii keessatti mul’ate hin jiru ta’eeyyuu yaadrimee, taatee ykn miidhamaa yakka jibbiinsaatti ga’isuu.
  • Dhukkuba qabaachuuf ykn mudachuuf namootatti qoosuu.
  • Qabiyyee haala hamaadhaan namoota irratti xiyyeeffate ykn arrabsoodhaan ibsu. Yeroo baay’ee jechoonni kun loogii seenaa, cunqursaa fi jeequmsaan waan hidhamaniif, arrabsoo jechuun jechoota uumamaan amala eegamaa irratti hundaa’uun namoota irratti qilleensa qoodinsaa fi sodaachisaa uumuun kan ibsamu dha.
Sadarkaa 2
Qabiyyee amala(oota) eegamoo isaanii irratti hundaa’uun nama ykn gurmuu namootaa irratti aggaamu (bifa barreeffamaan ykn fakkiin):
  • Waamicha ykn deeggarsa addaan baasuu ykn qoodinsaa ykn ibsa yaada qooduu ykn addaan baasuu, akka armaan gadiitti ibsamu:
    • Qoodinsa Waliigalaa, kunis waliigalatti qooduuf ykn addaan baasuuf waamicha gochuu, kan akka “X hin hayyamamu!”
    • Qoodinsa Siyaasaa, kunis mirga hirmaannaa siyaasaa dhorkuu ykn hidhaa ykn mirga siyaasaa dhorkuuf jecha falmuu jechuudha.
    • Qoodinsa diinagdee, kana jechuun mirga dinagdee argachuu dhorkuu fi gabaa hojii keessatti hirmaannaa daangeessuu. Qabiyyee daangeffama hojii waraanaa, seera kabachiisuu fi hojii barsiisummaa saalarratti hundaa’e irratti falmu ni hayyamna. Akkasumas qabiyyeen sun amantaa amantii irratti kan hundaa’e yoo ta’e, qabiyyee walfakkaataa fedhii saalaa irratti hundaa’uu ni hayyamna.
    • Qoodinsa Hawaasummaa, kunis saalqunnamtii ykn saala irratti hundaa’uun iddoowwan yeroo baay’ee saala ykn koorniyaan daangeffaman, kaneen akka bakka boqonnaa, liigota ispoortii fi ispoortii, garee fayyaa fi deeggarsa akkasumas manneen barnootaa adda ta’aniin alatti wantoota akka iddoowwan (qaamaa fi toora interneetii) fi tajaajila hawaasummaa argachuu dhorkuu jechuudha.
  • Arrabsoo, kanneen waa’ee dabalatee:
    • Amala, Himannaa abshaalummaa, amanamummaa dhabuu, yakka bu’uuraa, fi saalqunnamtii raawwachuu ykn safuu dhabuu saalqunnamtii biraa dabalatee garuu kanneeniin kan hin daangeffamne.
    • Amaloota sammuu, himannaa gowwummaa, dandeettii sammuu, fi dhukkuba sammuu, akkasumas gareewwan PC gidduutti bu’uura dandeettii sammuu uumamaan jiruun walmadaalchisuu hin deeggaramne dabalatee garuu kanaan Kan hin daangeffamne. Haasaa siyaasaa fi amantii waa’ee saala jijjiirrachuu fi saalqunnamtii saala walfakkaataa fi itti fayyadama salphaa jechoota batarataman akka “weird” jechuufaaf himannaa dhukkuba sammuu ykn waan hin baratamne saala ykn fedhii saalaa irratti hundaa’u ni hayyamna,
    • Naannoowwan biroo, himannaa gatii dhabuu, faayidaa dhabuu, fokkisuu, qulqullina dhabuu dabalatee garuu kanneeniin kan hin daangeffamne.
  • Ibsoota waanti xiyyeefatame dhukkuba akka fida akeekan, “akka olnadeebisu godhi” dabalatee garuu kanaan kan hin daangeffamne.
  • Xiyyeeffatanii abaaruu, abaarsa saala-bu'uureffatu murtaa'aa kan halqara addaan bahinsa hariiroo jaalalaa keessattiin alatti, akkitti hiikamu:
    • Fayyadama “fuck” ykn garaagarummaa “fuck” irratti xiyyeeffate arrabsuuf yaadamee, kan akka “Fuck the [Amala Eegame]!”
    • Jechoota ykn gaaleewwan hirmaannaa gochaa saalqunnamtii keessattii waamicha godhan, ykn qaama walhormaataa, munnee, udaan ykn fincaan wajjin wal qabatan, kanneen akka: qunxee koo hodhi, hudduu koo ungadhu, udaan nyaadhu, fi kanneen biroo dabalatee garuu kanaan kan hin daangeffamne.
Duudhaalee Hawaasaa ittaananiif, raawwachiisuuf, odeeffannoo fi/ykn halqara dabalataa barbaanna:
Hin dirbaasiinaa:
  • Qabiyyee oomishoota ykn tajaajiloota ilaalcha saalquunnamtii ykn eenyummaa saala namoota jijjiiruuf akeekan ifatti dhiyeessu ykn kennu.
  • Qabiyyee yaadrimee, dhaabbilee, yaadota, shaakala, ykn amantaa amaloota eegamootiin firooma qaban miidhu, kunis namoota amala eegamaa sanaan firooman kan miidhaa qaamaa hin oolleef, doorsisaaf ykn loogiif gumaachuu kan danda’u. Meta’n qabiyyicha keessa yaaddoon miidhaa jiraachuusaa beekuuf mallattoolee garagaraa ilaala. Kunis: qabiyyee hokkara ykn doorsisa hin oolle kakaasu, yeroo yaaddoo jabaa kan akka filannoo ykn waraansa adeemaa jiru jiraachuusaa, fi seenaa dhiyeenyaa kan haleellaan garee eegamaa sana irratti ta'e jiraachuusaa, fi kanneen biroo hammata. Haalota tokko tokko keessatti, namni dubbatu hawaasa biratti beekamaa ykn aanga’aa ta’uusaanii akkasuma ilaalcha keessa galchina.
Haala tokko tokko keessatti, qabiyyee karaa biraatiin Duudhaalee Hawaasaa cabsuu danda’u yeroo qabiyyeen sun qoosaa ta’uun isaa baramu ni hayyamna. Qabiyyeen kan hayyamamu yoo qaamoleen qabiyyee sana cabsan qoosaan waan tokko ykn nama tokkooon walqabatee qoosame isanitti qoosuuf ykn qeequuf yoo ta’e qofaadha.
Hubachiisa: yoo fayyadamaa Gamtaa Awurooppaa taate, fi qabiyyee seera haasaa jibbiinsaa biyya kee keessatti cabsa jettee amantu argaa jirta ta’e, gaaffii seeraan haquu gara Facebook ykn Instagram tti galchuu dandeessa.
Muuxannoowwan fayyadamaa
Fakkeenyota tokko tokko ilaali raawwachiisni namootaaf Facebook irratti maal akka fakkaatu, kanneen akka: waan Facebook irratti ta’uu qaba jettee hin yaadne gabaasuu, Duudhaalee Hawaasaa keenya akka cabsite sitti himamuu fi iskiriinii akeekkachiisaa qabiyyee murtaa’e irratti arguu.
Hubadhaa: Nut yeroo mara fooyya'aa jirra, kanaafuu waanti asitti agartu waan fayyadamu waliin yeroo madaalamu xiqqo kan yeroon irra darbe ta'uu danda'a.
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Gabaasuu
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Quunnamtii gabaasaan boodaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Muuxannoo buusaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Iskiriinii akeekkachiisaa
Daataa
Gabaasa Raawwatinsa Duudhaalee Hawaasaa kan si’anaa ilaali
Raawwachiisa
Namoota Facebook irraa hundumaaf, akka addunyaatti imaammatoota walfakkaatoo qabna.
Gareewwan keeddeebii
Gareen hundataa keenyi kan keeddeebitoota 15,000 ol qabu nageenya namoota Facebook irraa eeguuf guyyaa hunda hojjeta.
Hirmaannaa qooda fudhattootaa
Ogeessotni alaa, hayyootni, Dhaabbileen Miti Mootummaa fi imaammata baastuun Sadarkaalee Hawaasaa Facebook beeksisuuf gargaaru.
Amala jibbiinsaa irratti gargaarsa argadhu
Facebook irratti waanta faallaa Duudhaalee Hawaasaa keenya deemu tokko yoo agarte maal gochuu akka dandeessu bari.
Giddugala Gargaarsaa keenya daawwadhaa