Qisaasa Saalqunnamtii Ga’eessotaa

Ibsa Dabalataa Imaammataa
Muuxannoowwan Fayyadamaa

Ibsawwan bal'aa Imaammataa

DILBA JIJJIIRI
Sababa Imaammataa
Waa’ee miidhaa saalquunnamtii fi qisaasa irratti mari’achuu fi xiyyeeffannoo harkisuuf barbaachisummaa tajaajiloota keenyaa ni hubanna. Kun hubannoo waloo fi hawaasa ijaaruuf qaama barbaachisaa ta’uu ni amanna. Haasaa kanaaf bakka uumuu fi naannoo nageenya qabu guddisuuf carraaqqii taasifnu keessatti, namoonni lubbuun hafan muuxannoo isaanii akka qooddatan ni hayyamna, garuu qabiyyee jeequmsa saalaa, miidhaa saalaa ykn faayidaa saalaa agarsiisu, doorsisu ykn guddisu ni haqna. Gocha saaalquunnamtii walii galtee hin qabne ittisuuf qabiyyee quunnamtii saalaa agarsiisan, falmaniif yookaan fedhii hirmaattotaa malee gochoota quunnamtii saalaa mijeessan nii haqna. Dabalataanis, qabiyyee gudeeddii doorsisu ykn leellisu kamiyyuu yoo beekne, qabiyyee sana haquu malees, akkaawuntii maxxansuu hojii irraa oolchuu fi qaamolee seera kabachiisan waliin hojjechuu dandeenya.
Miidhamtoota eeguuf, suuraalee gochaa miidhaa saal-quunnamtii agarsiisanii fi eeyyama nama/oota suuricha irratti argamuu/anii malee suura qoodaman ni balleessina. Akkuma seensa irratti ibsame, imaammataa fi raawwachiisummaa keenya naannoo dhimmoota nageenya toora interneetii irratti mari’achuu fi fooyyessuuf ogeeyyii nageenya alaa waliinis hojjenna, akkasumas qabiyyeen gocha miidhaa geessisu waliin walqabatee akka jiru odeeffannoo yeroo argannu qabiyyee balleessuu dandeenya. Waa’ee suuraalee hayyamaan alaa walitti dhihaataan eeguuf tekinooloojii fayyadamnu fi qorannoo hojii keenyaa beeksise barreessineerra. Balaa fi suuraa walitti dhiyeenyaa hayyama malee Meta’f qoodamu gabaasuu fi suuraan walitti dhiyeenyaa namootaa akka toora interneetii irratti hin babal’anne dursinee ittisuuf akkasuma maddeen walitti qabneerra.
Nuti hin hayyamnu:
Qabiyyee tuquu saalqunnamtii waliigaltee malee raawwatamu agarsiisu, leellisu ykn itti qoosu, kanneen akka:
  • Fakkiiwwan walqunnamtii saalaa waliigaltee malee tuquu agarsiisan (aartii addunyaa dhugaa namoota dhugaa hin taane agarsiisan irraa kan hafe, barreeffama balaaleffannaa ykn giddu galeessa ta’e waliin)
  • Ibsa fakkiiwwan waliigaltee malee saalqunnamtii tuquu agarsiisan qooduuf, dhiyeessuuf ykn gaafachuuf yaalu ykn doorsisuu
  • Ibsa walqunnamtii saalaa waliigaltee malee tuquu, yoo nama lubbuun hafe waliin qoodame ykn deeggarsa ta’e malee
  • Leellisuu (ibsa hawwii fi haal-duree dabalatee), raawwachuuf doorsisuu, ykn waliigaltee malee saalqunnamtii tuquu irratti hirmaachuu fudhachuu
  • Qabiyyee namoota lubbuun hafan irratti qoosuu ykn yaad-rimee walqunnamtii saalaa waliigaltee malee tuquu
  • Qabiyyee qaama sadaffaan qoodame kan namoota miidhaa saalaa irraa hafan adda baasu yeroo namni lubbuun hafe gabaase
Qabiyyee, gochaa ykn walitti dhufeenya haala gadiin namoota qisaasuuf yaalu:
  • Maallaqa, tola ykn fakkii walitti dhiyeenyaa namoota doorsisan irraa fakkii walitti dhiyeenyaa ykn odeeffannoo walitti dhiyeenyaa isaanii saaxiluudhaaf dirqisiisuu (sextortion)
  • Fakkiiwwan walitti dhiyeenyaa waliigaltee malee (NCII) kan haal-duree armaan gadii sadan guutu qooduu, doorsisuu, qooduuf yaada qabaachuu ibsuu, dhiyeessuu ykn gaafachuu:
    • Fakkiin daldalaa kan hin taanee fi bakka dhuunfaa keessatti kan oomishamudha.
    • Namni fakkii keessatti mul’atu (dhiyoo) qullaa, sochii saalqunnamtii irratti kan bobba’e ykn haala saalqunnamtii kan agarsiisudha (kun fakkii dijiitaalaan uumame ykn AI tiin madde dabalata).
    • Walii galtee dhabuun fakkoowwan mallattoowwan dambaliiwwanii walitti dhufan kamuu:
      • Haal-qara haaloo (kan akka, goodayyaa, yaadawwan, yookaan mata-duree fuulaa).
      • Maddoonni walaba ta’an kan akka galmee seera kabachiisuu, gabaasa miidiyaa (kan akka, dhangala’uu suuraa miidiyaadhaan mirkanaa’e) ykn bakka bu’oota nama NCII irraa hafe
      • Nama suuraa irratti agarsiifame ykn maqaa nama fakkii irratti agarsiifamee wajjin walfakkaatu irraa gabaasa.
  • Jajjabeessuu, qooduuf doorsisuu, ykn NCII raawwachuuf gaafachuu ykn karaa appilikeeshinootaa fakkii dhungachuu ykn karaa tajaajilootaa (AI dabalatee), ykn ajajootaa, osooma fakkiin daldalaa ykn daldala hin taane qabiyyicha keessatti qoodame hin jiru ta’eellee (yeroo tokko tokko appiiwwan “nudify” ykn appiiwwan “AI kissing” jedhama).
  • Fakkiiwwan dhoksaan fudhataman kan daldalaaf hin taane kutaalee qaamaa nama tokkoo kan yeroo baay’ee saalqunnamtii raawwatu (kan akka harma, jilba, hudduu, ykn sarbaa), nama haala saalqunnamtii agarsiisu, ykn nama sochii saalqunnamtii irratti bobba’e irratti xiyyeeffate qooduun, akkasumas nama fakkii sana keessatti fakkeeffame sanatti qoosuuf, saalqunnamtii raawwachuuf ykn eenyummaa isaa mul’isuuf yaadamee qooduu. Fakkiin kun yeroo baayyee "creepshots" ykn "upskirts" jedhamuun beekama.
  • Haasawa saalqunnamtii dhuunfaa qooddachuu, qooduuf doorsisuu ykn qooduuf yaada qabaachuu ibsuu bakka qooduuf hayyama dhabuun kanneen armaan gadii keessaa tokkoon agarsiifamu:
    • Haala haaloo bahuu fi/ykn haala sodaachisaa,
    • Maddoonni walaba ta’an kan akka uwwisa miidiyaa ykn galmee seera kabachiisuu, ykn
    • Nama suuraa irratti agarsiifame ykn maqaa nama fakkii irratti agarsiifamee wajjin walfakkaatu irraa gabaasa
Qabiyyee nekroofiiliiyaa ykn humnaan ofirraa baasuu wajjin walqabatu, kanneen akka:
  • Fakkiiwwan nekroofiiliiyaa ykn dirqiin ofirraa baasuu agarsiisan (aartii addunyaa dhugaa namoota dhugaa hin taane agarsiisan irraa kan hafe, barreeffama balaaleffannaa ykn giddu galeessa ta’e waliin
  • Ibsa fakkii necrophilia ykn dirqiin uffata baasuu qooduuf, dhiyeessuuf, gaafachuuf ykn qooduuf doorsisu
  • Ibsa ibsoota, leellisuu, ibsa hawwii ykn haal-duree waa’ee, ibsa yaada ykn waamicha tarkaanfii raawwachuu, hirmaannaa fudhachuu, ykn namoota dhukkuba necrophilia ykn humnaan uffata irraa hafan irratti qoosuu of keessaa qabu
Qabiyyee itti aanuuf, miirummaa argii (‘sensitivity screen’) itti daballa kanaafuu namootni akka qabiyyeen sun xiqqo nama aarsu hubannoo qabu:
Seenaawwan fi ibsoota kan tuttuqqaa saalqunnamtii waliigalteen ala (barreeffamaan yookiin dubbiin) agarsiisuu qabu kan bal'ina gocha sana maqaan himu yookiin eeruu olitti dabalate yoo:
  • Kan nama lubbuun hafeetiin qoodame, ykn
  • Qaama sadaffaa (kan lubbuun hafe irraa kan hafe) nama lubbuun hafe deeggaruuf ykn balaaleffannaa gochichaatiin ykn hubannoo waliigalaa haala/caption tiin akka murtaa’uuf kan qoodamu.
Duudhaalee Hawaasaa ittaananiif, raawwachiisuuf, odeeffannoo fi/ykn halqara dabalataa barbaanna:
Mul'achuu namoota umuriin isaanii waggaa 18 ol ta'eef daangeessuu fi qabiyyee murtaa'e irratti mallattoo akeekkachiisaa dabaluu dandeenya kanneen akka:
  • Qabiyyeen walqunnamtii saalaa waliigaltee malee tuquu agarsiisu yeroo:
    • Hubannoo uumuuf kan qoodame (bashannana ykn haala miira namaa kakaasu malee),
    • Kan lubbuun hafe adda baafamuu kan hin dandeenye, fi
    • Qabiyyeen isaa qullaa ta'uu kan of keessaa qabu miti
  • Qabiyyee tuttuqaa saalqunnamtii waliigaltee malee kan asoosamaa agarsiisu (fiilmii fi kkf) yeroo hiriyoota amanamoo ta’aniin hubannoo uumuuf qoodamu fi haala miira namaa kakaasu malee
Mul’achuu namoota umuriin isaanii waggaa 18 ol ta’eef daangeessuu dandeenya akkasumas qabiyyee murtaa’oo waliigaltee malee saalqunnamtii tuquu agarsiisu irratti mallattoo akeekkachiisaa dabaluu dandeenya, yeroo hubannoo uumuuf qoodamu fi haala bashannanaa ykn halqara miiraa malee, bakka miidhamaan ykn lubbuun hafaan adda hin baafamnee fi bakka qabiyyeen isaas qullaa ta’uu of keessaa hin qabnetti.
Imaammata keenya sadarkaan qabiyyee gudeeddii yookiin tuttuqaa saalqunnamtii waliigalteen alaa biroo deeggaru yookiin miidhuu haquu dabalatee, akkasuma eenyummeessa dirbaasu dhaamsuu dandeenya.
Akkasumas qabiyyee qaama sadaffaatiin qoodame kan nama arrabsoo saalaa irraa hafe adda baasu bakka bu’aa eeyyamameef yookiin Miiltoo Amanamaa tiin yeroo gabaafamu hojiirra oolchina
Muuxannoowwan fayyadamaa
Fakkeenyota tokko tokko ilaali raawwachiisni namootaaf Facebook irratti maal akka fakkaatu, kanneen akka: waan Facebook irratti ta’uu qaba jettee hin yaadne gabaasuu, Duudhaalee Hawaasaa keenya akka cabsite sitti himamuu fi iskiriinii akeekkachiisaa qabiyyee murtaa’e irratti arguu.
Hubadhaa: Nut yeroo mara fooyya'aa jirra, kanaafuu waanti asitti agartu waan fayyadamu waliin yeroo madaalamu xiqqo kan yeroon irra darbe ta'uu danda'a.
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Gabaasuu
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Quunnamtii gabaasaan boodaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Muuxannoo buusaa
MUUXANNOO FAYYADAMAA
Iskiriinii akeekkachiisaa
Raawwachiisa
Namoota Facebook irraa hundumaaf, akka addunyaatti imaammatoota walfakkaatoo qabna.
Gareewwan keeddeebii
Gareen hundataa keenyi kan keeddeebitoota 15,000 ol qabu nageenya namoota Facebook irraa eeguuf guyyaa hunda hojjeta.
Hirmaannaa qooda fudhattootaa
Ogeessotni alaa, hayyootni, Dhaabbileen Miti Mootummaa fi imaammata baastuun Sadarkaalee Hawaasaa Facebook beeksisuuf gargaaru.
Qisaasa saalquunnamtii ga’eessaa irratti gargaarsa argadhu
Facebook irratti waanta faallaa Duudhaalee Hawaasaa keenya deemu tokko yoo agarte maal gochuu akka dandeessu bari.
Giddugala Gargaarsaa keenya daawwadhaa